Kesäkuun lintuja Viikin poluilla

Säät ovat olleet niin hienot pitkän aikaa, että en ole ehtinyt tietokoneen äärelle kuin pakottavat tehtävät tekemään. Nyt kuitenkin muutama kuva yhden lämpimän aamupäivän retkeltä Viikin rannoilla.

Tieni johti peräti 4 linnunpoikasen luokse, joista parin lajiakaan en ole vielä ehtinyt määrittää.

Tämä pieni pyryharakka ei totta vie ole harakka, mutta ikää ei hänellä vielä liene montakaan päivää.

Olisiko hän räkättirastaan jälkeläinen, eikun taitaakin olla laulurastaanpoikanen.

Talitiaisen poikanen + 3 muuta sisarusta odottaa, että emo tuo ruokaa viereisestä koivusta. Emoparat näyttivät kyllä tosi stressaantuneelta. Ennen eilistä sadetta ei ehkä talitiaisillekaan ollut riittävästi normiruokaa.

Sinitiaisen poikanen näytti olevan ihan yksin pajunsa kätkössä, mutta varmaan se emo lähistöllä oli vaikka ei näyttäytynyt.

Oli siellä isompiakin lintuja. Harmaahaikara oli löytänyt sopivan töyrään aamuiseen tarkkailuunsa.

Tämä varis näytti sairaalta, koska se ei liikkunut mihinkään vaikka seisoin parin metrin päässä puusta. Lammassaaren venelaiturin lepän(?)oksaan se oli asettunut lepäämään. Toivottavasti siitä levon jälkeen tokeni taas.

Harakka istui tomerana lepänoksalla eikä paljon välittänyt vaikka kuljin ohi. Kyllä linnuilla on niin hauskoja ilmeitä. Ja juuri mikään niiltä ei jää huomaamatta.

Harmaalokki (yllä) ja naurulokki (alla) lensi yli majesteettisesti liitäen.

Ja hieman nopeampitempoinen västäräkki etsi rannalta hyönteisiä.

Oli siellä nisäkkäitäkin kesälaitumillaan. Lehmiä ja lampaita beachilla ja Kuusiluodossa 3 lammasta, josta yksi mahtui kuvaan.

Ai niin, tämän kevään kokemukseni perusteella Lammassaaren pitkospuita ei juuri pääse kävelemään ilman että kuulisi ruokokerttusen liverrystä ja näkisi sen lyhyitä lentopyrähdyksiä ruovikkoon.

 

This entry was posted in Kuvausretket and tagged .

Post a Comment

Your email is never published nor shared. Required fields are marked *

*
*