Hiihtomajantie, Rovaniemi
Viime maaliskuun alkupäivinä pääsin pakkaskävelylle Rovaniemen talvikävelyreitille. Reitin varrella on laavu, jossa lintuihmiset ovat ylläpitäneet lintujen talviruokintaa. En tiedä kuinka monta vuotta, minä kävin siellä viime maaliskuussa ensimmäisen kerran. Tekisi mieleni mennä taas uudelleen, koska lintujen lisäksi satuin tapaamaan siellä ihmisiä jotka vievät ruokaa paikalle ja käyvät siellä usein. Linnuista on aina niin mukava jutella ja niitä katsella.
Pähkinähakin fiilikset
Tällä kertaa pähkinähakki sattui olemaan halukas kuvattavaksi, tai se ei ainakaan häipynyt paikalta. Ehkä ilmat olivat jo pidempään olleet sen verran suotuisat, että se oli ehtinyt syödä riittävästi.
Mahtoiko hänellä olla surullinen päivä kuitenkin, kun niin riiputteli päätään.
Onneksi alakulo ei kestänyt kauan, ja lintu oikaisi itsensä ja ryhtyi jopa ääntelemään. On sillä aikamoinen nokka.
Ruokinnalla kävi myös hömötiainen. Hömötiaisenhan erottaa kuusitiaisesta mm. siten, että hömötiaisella ei ole valkoista laikkua takaraivollaan tuon kalottinsa takaosassa.
Ja kävi myös kuukkeli kurkistelemassa, mutta ei uskaltanut tuon enempää tulla näkösälle. Lapin hiihtokeskuksissahan kuukkelit on opetettu syömään kädestä. Minusta tuollainen pieni piilottelu on kiinnostavampaa.
Punatulkut oksillaan
Punatulkutkin ovat paljon vähentyneet, kuten niin monet Suomen metsälinnut. Siksi on aina suuri ilo kuulla niiden vaimeaa vihellystä ja saada nähdä niiden kaunis olemus.
Alla oleva pari näytti istuvan ensin ihan sopuisasti oksallaan, mutta sitten näytti siltä kuin koiraalle olisi tullut tarve säksättää naaraalle. Tuskiinpa vain, ihmisestä on vain mukava inhimillistää eläinten käyttäytymistä.
Jos haluat katsoa lisää kuviani linnuista, käy kuvapankissani. Kuvapankissani on myös kuvia retkeilypaikoista ja luontopoluista. Linturetkikertomuksia on blogissani vuosissa 2018, tässä esimerkiksi talviruokinnan aloittamisesta.